Mökkeilyä

Lauantaina starttasimme auton ja huristelimme mökille viettämään viikonloppua.
Sää ei ollut kummoinen, mutta se ei estänyt ulkoilua ja vapaanaolo-treenejä.
Timi sai kirmata koko päivän mehtässä ja välillä tarvottiin suollakin... :)
Voi vain todeta ,että kyllä seurakoirallakin se sisäinen pikku susi syttyy, kun metsäkanalintu näkyy lähipiirissä; huomasin , kun Timi yhtäkkiä pysähtyi ja alkoi tuijottamaan jotakin ojanpenkassa. Timi päätti yrittää pyydystää sen jonkin ja saman tien pusikosta lehahti pyy ilmaan. Lentoon pyrähtävä lintu oli ilmeisesti liian kova pala Timille ja nuori herra pinkaisi äkkiä kauemmas kohteesta ja ihmettelemään että mikäs tuo nyt oli? :D

Vedenpinta oli noussut huimasti ja laiturikin oli taas vaihtanut paikkaansa. Ensitöikseen Timi päätti lähteä pomppimaan suolle kuten , mutta palasi pikimmiten takaisin kuivemmalle kun huomasi,että siellähän kastuvat käpälät!

Tottahan sitä vettä pitää maistaakin.

Marraskuinen suolampi-näkymä.

Mehtässä rämpiessä Timi löysi heti ensimmäisenä tietenkin kallionlohkareet ja kivet.

Mitä korkeampi kivi sen parempi! Koiruuden kiipeilytaidot senkun kehittyvät, kallioilla tasapainoilu on jo helppoa huvia, joten niinpä Timi on laajentanut kiipeilyalueitaan myös mataliin ja sopivan muotoisiin puihin ja kantojen känkkyröihin. Mikäpä siinä, kunhan harrastus pysyy turvallisena. :)
 

 

 

Luonnon ihmeitä. Syksy on kyllä parhaimpia aikoja valokuvaamiseen! -->






Innokas marjastaja. Ikävä kyllä mustikka-aika taitaa olla jo ohi... :D
 

Timi "maastoutuneena". Valkoinen turkki ei ehkä ole kaikkein paras vaihtoehto suolla rämpimiseen... pojan turkki oli värjääntynyt aivan kellertäväksi turpeesta ja sammalesta.  Nooh, eipä se mitään, suihku ja shampoo on keksitty! Ja kaikilla oli mukavaa! ;)