24. marraskuuta 2012

Agiseuran vaihto

Pikapäivitys:

Elikkä nyt sitten pitkän harkinnan jälkeen laitoin syksyllä jäsenhakemuksen Takut ry:lle menemään. Vastaus tuli nopeasti ja jäsenyys hyväksyttiin.
Olimme elokuussa kyseisen seuran agin epiksissä ja ilmapiiri tuntui todella lämminhenkiseltä ja innostavalta, niinpä halusin itsekin mukaan tomintaan! :)
Ensi vuoden alkupuolella aloitamme sitten jälleen agilityn treenaamisen viikottaisessa ryhmässä Kokkilan Lotan ohjauksessa! Vähän jännittää, kuinka paljon koiruus (ja ohjaaja ) on unohtanut puolen vuoden tauon aikana...? :)

18. marraskuuta 2012

Mökkeilyä

Lauantaina starttasimme auton ja huristelimme mökille viettämään viikonloppua.
Sää ei ollut kummoinen, mutta se ei estänyt ulkoilua ja vapaanaolo-treenejä.
Timi sai kirmata koko päivän mehtässä ja välillä tarvottiin suollakin... :)
Voi vain todeta ,että kyllä seurakoirallakin se sisäinen pikku susi syttyy, kun metsäkanalintu näkyy lähipiirissä; huomasin , kun Timi yhtäkkiä pysähtyi ja alkoi tuijottamaan jotakin ojanpenkassa. Timi päätti yrittää pyydystää sen jonkin ja saman tien pusikosta lehahti pyy ilmaan. Lentoon pyrähtävä lintu oli ilmeisesti liian kova pala Timille ja nuori herra pinkaisi äkkiä kauemmas kohteesta ja ihmettelemään että mikäs tuo nyt oli? :D

Vedenpinta oli noussut huimasti ja laiturikin oli taas vaihtanut paikkaansa. Ensitöikseen Timi päätti lähteä pomppimaan suolle kuten , mutta palasi pikimmiten takaisin kuivemmalle kun huomasi,että siellähän kastuvat käpälät!

Tottahan sitä vettä pitää maistaakin.
Marraskuinen suolampi-näkymä.
Mehtässä rämpiessä Timi löysi heti ensimmäisenä tietenkin kallionlohkareet ja kivet.
Mitä korkeampi kivi sen parempi! Koiruuden kiipeilytaidot senkun kehittyvät, kallioilla tasapainoilu on jo helppoa huvia, joten niinpä Timi on laajentanut kiipeilyalueitaan myös mataliin ja sopivan muotoisiin puihin ja kantojen känkkyröihin. Mikäpä siinä, kunhan harrastus pysyy turvallisena. :)
 
 
 


Luonnon ihmeitä. Syksy on kyllä parhaimpia aikoja valokuvaamiseen! -->





Innokas marjastaja. Ikävä kyllä mustikka-aika taitaa olla jo ohi... :D
 
Timi "maastoutuneena". Valkoinen turkki ei ehkä ole kaikkein paras vaihtoehto suolla rämpimiseen... pojan turkki oli värjääntynyt aivan kellertäväksi turpeesta ja sammalesta.  Nooh, eipä se mitään, suihku ja shampoo on keksitty! Ja kaikilla oli mukavaa! ;)

12. marraskuuta 2012

Sukutapaaminen

Perjantaina lähdimme Timin kanssa huiskun ensimmäiselle junamatkalle. Rautatieasemalla koiruus löi liinat kiinni liukkaan lattian vuoksi ja totutteluun meni 15 min. Pian Timi kulki jo reippaasti hälinän keskellä, mutta sitten olikin edessä jo seuraava haaste: kuinka saamme sullouduttua junan kapeista ovista sisään kaikkien romppeiden ja koiruuden kanssa!? Pienen kikkailun avulla tästäkin selvittiin ja pian istuimme lemmikkivaunussa...
Jännitin kuinka keskustelu englanniksi sujuisi itseltäni, mutta kommunikointi olikin todella helppoa: mikäli jotain ei osannut engalnniksi selittää, niin sitten jatkettiin ruotsilla ja omalla viittomakielellä. :D

Junassa meitä jo odotti Helen ja Timin isä Zapp (Beethoven White Zapp ), jotka olivat lähteneet Norjasta asti vierailemaan Pohjanmaalla. Junamatka kesti 1,5h ja matka kului kevyesti koirajuttuja höpöttäessä.

White Friends: Mitzu, Zapp, Timi & Melli-mamma

Seinäjoella meitä vastassa oli kasvattaja Soile ja Anne, joiden kanssa matka jatkui Alajärvelle.
Perillä isä ja poika pääsivät kunnolla tustumaan toisiinsa ja hienostihan urokset toimeen tulivat. Illalla Paula vielä kyläili joukkoinensa ja Timi pääsi hömeltämään hulivili-Venlan (Akai ) kanssa.

Lauantaina lenkkeilimme porukalla maastossa ja koirat saivat temmeltää vapaana, mikä oli erinomaista vapaanaolo-treeniä Timillekin taas!

Lovely Zapp ( Beethoven White Zapp ) ♥




Timi tarpomassa pellolla ♥







Timi agiliitelemässä

 Ehdimme myös treenata koiruuksien kanssa pihassa agilitya. Zappkin suoritti rataa moitteettomasti, vaikka aikaa tämän lajin harrastamisesta oli kulunutkin jo tovi. :)

Iltapäivällä Timin veljen, Kalinkan (S.Omocha ), perhe saapui Pietarsaaresta vierailulle. Aluksi kaikki 3 urosta eivät oikein meinanneet mahtua samaan talouteen, mutta tunnin päästä pojat ja isä sopeutuivat. :)

Dad and sons. (Kalinka, Zapp & Timi )

Sunnuntaina aikainen lähtö Jyväskylän KV:seen. Matkalla (klo 8 aamulla) minä ja Salla ahkerasti treenasimme matikan funktioita takapenkillä, kun  taas Helen ja Anne torkkuivat paikoillaan, huiskut uinuivat boxeissaan ja Soile suunnisti kohti Paviljonkia.

Zapp takes Timi´s box.
Zapp oli kuin kotonaan, ja niinpä hän päätti
 majoittautua poikansa mökkiin.
Timi oli asiasta hieman järkyttynyt,
 mutta tyytyi nukkumaan lattialla... :D
Kuva: S-M. Aarnio
Alunperin minun oli tarkoitus lähteä näyttelyyn vain kuvaamaan ja taustajoukoiksi, mutta pääsinpäs minäkin sitten kehään, kun sain handlattavaksi Suoniemen Karitan mukana olleen Rasmus-japsin (Sagapo Sattuma). Rasmukselle tämän ensimmäinen ERI ja luokkansa 3.
Hienoja tuloksia päivän aikana sateli: Nicolle ERI, Veera PN3, Venla PN4 VASERT , Moona EH..... ja vielä päivän huipuksi Timin isä Zapp aurasi tiensä ROPiksi, CACIB & RYP-3!! ♥  ♥
Upea viikonloppu kerrassaan!
Thank you Soile, Salla, Anne &  Helen! It was lovely to see You!
And Large Congratulations Zapp &  Helen!  I hope we´ll meet soon again! Oli mukava nähdä myös Teitä, Sara & Anne sekä Paula! :)


Family: Melli-mamma, Zapp and their son Timi.
(huom. Melli vielä hieman "bikineissä" pentujen jälkeen :D )



4. marraskuuta 2012

Jääkausi

Japsilenkin jälkeen otin neuvosta vaarin ja aloitin Timin kanssa uudelleen "jääkauden", jotta kontakti paranisi. Elikkä käytännössä 1,5-viikon ajan olin mahdollisimman välinpitämätön koiraa kohtaan. Tietenkin perusasiat, kuten ruokinta ja ulkoilu, pysyivät ennallaan, mutta jätin kaiken ylimääräisen treenaamisen ja aktivoimisen vähemmälle.
Kolmen ensimmäisen päivän aikana Timi ei tuntunut olevan asiasta moksiskaan, vaan pikemminkin tuntui olevan jopa tyytyväinen että sai pitää lomaa työskentelystä.
Loppuviikosta Timi alkoi kuitenkin jo ihmettelemään että mitäs tämä tämmöinen nyt on , ja kaipaamaan huomiota. Huisku kiikutti ahkerasti lelujaan luokseni ja yritti haastaa innokkaasti leikkimään, omistaja ei jostain syystä ollut huomaavinaankaan. Nuori-herra pääti kokeilla toista konstia: "esitänpä kaikki osaamani temput. Katsos kuinka hienosti seison kahdella jalalla! Enkö pyörikin ympyrää hienosti?"
Ei tepsinyt tämäkään.

Päivien kuluessa Timi jatkoi edelleen kovasti kontaktinottoa. Viimeisten jääkausipäivien aikana lenkillä omistaja saattoi yhtäkkiä pysähtyä paikoilleen, jolloin huisku yritti edelleen jatkaa matkaansa, mutta hihna ei antanut periksi. Niinpä huisku tepsutti katsomaan viereeni, että mikäs nyt mättää kun ei liikuta?? Kun Timi otti kontaktin, maahan saattoi tipahtaa nami tai lelu mikä oli koiruudesta AIVAN HUIPPUA! Melko nopiasti Timi oppi, että kun ottaa kontaktia, tapahtuu jotain superhauskaa. :)
Tänään sitten päättyi tylsä kausi ja otin kokeilun vuoksi pari lyhyttä ja hauskaa treeniä. Ensimmäinen oli namipurkin etsintää ja sitten vähän muita helppoja temppuja. Ja voi että kuinka pojalla riittikin intoa työskentelyyn! Nyt tiedän mitä tehdä, jos kontakti alkaa tökkimään! :D

Sitten vielä terveysuutisia:
Elikkä nyt monien tiedustelujeni ja kyselyjeni jälkeen Tampereen alueelle saatiin joulukuulle kasattua porukkaa koirien joukkotarkastusta varten. Mahdollisuutena on tutkituttaa kaikki osa-alueet (polvet, silmät, kyynärät, selkä, lonkat). Timillä todettiin terveiksi jo keväällä silmät ja polvet, joten nyt vuorossa on sitten mahdollisesti lonkka- ja kyynärkuvaukset, mikäli aikataulut sopivat.
Erityisesti kyynärtulokset kiinnostavat minua, sillä ne vaikuttavat myös siihen, millä tasolla Timin kanssa on terveellistä agilitya harrastaa. Timin vanhemmat on todettu terveiksi, joten sikäli odotan hyviä tuloksia. :)

2. marraskuuta 2012

Veljekset

Kasvattaja lähetti ihania kuvia Timin veljistä, jotka olivat olleet samaan aikaan kyläilemässä ja Seinäjoen näytelmissä. Seinäjoelta Kalinkalle AVO ERI 2 ja Milolle EH 3.
Päätin tähän sitten lisätä vielä kolmannenkin veljeksen. :) Hurmaavia nuoria herroja huiskuista varttunut. Ja Timikin pikku hiljaa on alkanut saada veljiään turkinkasvussa kiinni. :)

Velikullat: Saarnion Odoroki "Timi", Oriko "Milo" & Omocha "Kalinka". :)