26. heinäkuuta 2012

Aika kuluu

Selailin kalenteria ja kyllä se vain on niin, että kohta on lomat lomailtu. Kesä on kulunut hujauksessa. Kohta on jo elokuu, jaTimikin täyttää jo 2 vuotta !

Hetki sittenhän vasta haeskelimme koiraa täyttämään sen tyhjän kohdan perheessämme, joka ilmestyi Muffen lähtiessä. Luimme kirjoja ja selailimme rotuyhdistyksien sivuja, teimme suunnitelmia ja soittelimme kasvattajille tiedustellaksemme pentutilanteesta.
Mielessämme kävi monta ihanaa rotua, mutta yksi asia oli alusta asti selvä: koiran tulisi olla pystykorva !
Timin ensimmäiset 7vkoa
Lopulta monien kaavailujen ja kasvattajien tenttaamisen jälkeen päädyimme tähän valloittavaan, ystävälliseen ja pirteään rotuun- japaninpystykorvaan.

Kuulimme, että Alajärvelle oli syntymässä japsin pentuja. Otimme yhteyttä Soileen ja sen jälkeen saimme seurata pentujen viikottaista varttumista kuvista.
Pentujen ollessa muutaman viikon ikäisiä huristelimme Pohjanmaalle niitä ensimmäisen kerran katsomaan. Vastassa oli lauma iloisia, valkoisia vipeltäjiä ja päivä kului nopeasti tutustuessamme Aarnion perheeseen. Lähtiessämme kyläilyreissulta jätimme vielä pyyhkeen kasvattajalle, jotta seuraavan kerran hakumatkalla pennulla olisi jotain tutunhajuista minkä saisi mukaan uuteen kotiin.
Viimeiset viikot odotimme jo malttamattomina, että saisimme lähteä hakemaan pikkuista.
Pian se aamu koittikin.
Vietimme päivän Alajärvellä ja illalla täytyi päättää kuka palleroista lähtisi matkaamme. Kaksi pennuista oli jo lentänyt pesästään, ja kaksi urosta temmelsi vielä mammansa perässä.
Timi kuukautta vaille 2v
Suurempi urospentu oli hyvin ihmisläheinen, eikä se turhia hötkyillyt: kun poikaa alkoi hieman väsyttämään, päätti se laittaa maate keskelle lattiaa, luottaen siihen ettei kukaan astu sen päälle tai uhkaa sitä. Pienempi poika oli oikea vauhtipakkaus ja tempperamenttiakin kyllä löytyi mm. kynsiä leikatessa. :)
Lopulta päätös suuremman pennun kotiin kuljettamisesta tuntui oikealta, vaikka meitä varoiteltiinkin kyseisen pennun äänekkyydestä.

Kasvattajan luona pennun turkki vielä pestiin ja laitetiin hienoksi uuteen kotiin muuttamista varten. Toimme kuljetuskopan ja pentu sai tutustua siihen vielä sisällä. Pitkän päivän jälkeen oli aika lähteä kotiin. Pitkä automatka sujui uskomattoman vaivattomasti, sillä pallero nukkui koko matkan sikeästi uniriepunsa kanssa kopassaan...
Kotiin päästessämme oli jo puoliyö. Mielellämme olisimme nukkumaan jo menneet, mutta pentu oli päättänyt tutustua koko asuntoon heti perusteellisesti. Pallero kävi katsastamassa jokaisen huoneen nurkan ja innostui vielä riehumaan lelunsakin kanssa, kunnes taapersi koppaansa ja jatkoi uniaan aamuun asti. :D
Nyt tuosta pallerosta on varttunut nuori ,ihanaluonteinen hurmuri . Eikä turhaa haukkumistakan ole ilmennyt. :)

Olemme paljolti yhteyksissä Timin sisarusten perheiden kanssa ja näyttelyissäkin toisiamme näemme, mikä on minusta hienoa! Toivottavasti tapaamme Kangasalan erkkarissa! :)

Ja vielä lyhyesti tästä päivästä:
Tänään nappasimme taas Maximus-japsin matkaan ja lähdimme treenailemaan tokokentälle. Tänään vuorossa oli hyppy-esteen harjoittelua ja seuraamisen käännöksiä sekä luoksetuloa. Pitkää pätkää ei tällä helteellä voinut yhteen menoon treenata, mutta koirat saivatkin vuorotellen levätä kun toinen oli "tekemässä töitä". Maxille tuli yhtäkkiä jonkinlainen hengenahdistus kohtaus, mutta se meni nopeasti ohi. Olisiko helle ollut syynä?

Illalla lähdimme vielä vierailulle Sumelahdille. Sunny ( Agrarium Rei Rikako-Sun ) ja Rosi (A. Xylia Xaquélina ) olivat jo kuin parhaat kaverukset ja kaarestivat keskenään vähän väliä. Rosi päätti ottaa Timistä "isoveikan" ja taapersi uskollisesti Timpulan perässä koko ajan. Aluksi Timi oli vähän ihmeissään uudesta pikku seuralaisestaan, mutta todella nätisti osasi pennun kanssa käyttäytyä. :)
Kotiin päin bussilla palatessamme yllätyin ilosesti , kun kuski toivotti hyvää iltaa kaikille matkustajille, ja vielä Timillekin!  Nykyään joukkoliikenteessä huomioidaan koirat kyllä erittäin hyvin: vielä kertaakaan ei ole bussin ovelta käännytetty nelijalkaisen matkakumppanin vuoksi ja matkallakin monet tulevat jopa varta vasten tervehtimään iloista hännänheiluttajaa. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro ihmeessä :)